Jälleen, kuin yllättäen, on vuoden viimeinen päivä koittanut. Miten tää vuosi menikään nopeasti!

Vuosi on pitänyt sisällään paljon iloa, mutta osallaan se on ollut yksi elämäni vaikeimmista.

Ensimmäisenä mieleeni nousee talviloma. Se oli yksi parhaimmista. Vain yhdessäoloa, mäenlaskua, romantiikkaa ja kylpyläreissu perheen kanssa.

Mieleen nousee myös hauska reissu työkavereiden kanssa Katinkullassa. Rentouttava loma, katkaisu arkeen, hauskanpitoa, oleilua, naurua. Lauloinpa elämäni ensimmäistä kertaa julkisesti karaokea. :b

Vuosipäivä,onnellinen huhtikuu... Vietimme 11.vuosipäivää rakkaan aviomieheni kanssa. Sain oikein kukkiakin. Hetkeä ennen olin plussannut raskaustestin... Voi sitä onnen tunnetta, joka sitten kestikin vain hetken...

Toukokuu oli synkkä. Helatorstaina unelmani onnesta romahti, onni valui hukkaan. Kaikki onni, odotus, ihme oli poissa. Raskauteni keskeytyi ja osottautui tuulimunaksi. Suru oli valtava, olo tyhjä...pitkään keväälle surin ja mietin elämää...

Tästä sain kimmokkeen alkaa laihduttaa. Keväästä painoa putosi -11kg.

Kesäloma. Aloitimme loman ystävien kanssa iltaa istuen, kivaa oli. Kävimme Muumimaailmassa ja Turussa. Vietimme aikaa myös mökkeillen perheen kanssa. Luonto,hiljaisuus,rauha...

Syyskuinen patikointiretki Repovedelle ystävän kanssa. Se oli seikkailu, mutta ihana elämys. Sinne tahdon uudestaan.

PCO diagnoosi ja Letrozol. Kiva että syy selvisi mistä mättää. Antoi toivoa elämään, välillä vähän liikaakin...

Pikkujoulut. Olin melko selvinpäin liikenteessä, mutta ehdottomasti yksi elämäni parhaimmista. Pete Parkkonen <3

Joulu. Perhe. Loma. Yhdessäolo.

Viimeisenä tuli herätys tähän elämään, elämäntyyliin ja terveyteen. Soitto työterveyshoitajalta joulun jälkeen. Kaikki veriarvot ok, paitsi sokeriarvot. 6,3. Joudun sokerirasituskokeeseen. Nyt täytyy jatkaa taistelua,skarpata, jottei diabetes puhkea. Se on vain ajan kysymys jos jatkan näin... Oma gynekologini määräsi minulle nyt sitten metformiinia, kun kerran arvoni on koholla, voisi siitä olla apua PCO-potilaille, kun tuota painoa on.

Ja sitten vielä kolmenkympin kriisi. Apua, minä vanhenen!!!