Niinhän se viimein koitti, minullekkin. Nimittäin talviloma! Sitä ollaan kyllä niin odotettu! Mitään ihmeellistä ei oo tapahtumassa,mutta nautin joka tapauksessa. Ja oishan tuota työtä kovasti listalla,mutta katsotaan nyt mitä jaksaa ja ehtii - no panic!

Kerrankin lomailmat taitaa suosia...Aurinkoa ja lämpöasteita siis luvassa. Ah! :)

Suunnitelmia ei siis muuta ole niinkään tehty,muuta kuin armotonta paikkojen raivaamista ja jynssäämistä! No ei, vaan tarkoitus olisi luopua kaikesta jonnii joutavasta roinasta ja lahjottaa etteenpäin. Alkaa ahistamaan tämä tavaranpaljous. (Ja välillä pitää raivata jotta tilalle mahtuu jotain uutta). Hyvä alku onkin jo asian suhteen,sillä olen lajitellut vanhoja aikakauslehtiä poies, kun ihminen ei meinaa mistään raaskia luopua. Nimim.sisustuslehtiä vuodelta 2008 :D

Myös astia-ja kuivakaappi saa inventaarion,nimittäin muovikippoja ja kuppeja on enemmän kuin tarviis! Myös vaatehuoneessa saattaa olla jotain ylimääräisiä rättejä...milloin sitä tietää,koska vois jo antaa periksi ja laittaa pois esim.vaatteita jotka ei mahdu päälle...? Mulla on n.3 vaatekokoa pienempiä vaatteita kaapissa oottamassa, optimistisena ihmisenä aattelen et jos ne jonain päivänä vielä mahtuisi!!

Sitten on ne lastenvaatteet ja tavarat... toiveajatteluna oon säästänyt tuttipulloista alkaen kaikkee sit seuraavalle...harmi kun sitä seuraavaa ei näy eikä kuulu! :( Ehkä ne tuttipullot yms. voisi heittää pois,ja jos vielä Luoja suo,niin voisihan sitä ostaa uusia sitten, mikäli on tarvis.

Kaiken tän "raevoomisen" jälkeen jos jää aikaa,ois tarkoitus käydä päiväreissulla kylpylässä, Jyväskylästä olis tarkoitus käydä hakemassa puiset sälekaihtimet meidän tupaan samalla. Jonnii verran kuuma alkaa olemaan kun kevätaurinko taas ihanasti lämmittää, ja porottaa koko päivän kunnes laskee illalla... Kaikenlaisia verhokokeiluja on ollut, mutta ehkä ne säle-sellaiset vois auttaa asiaan parhaiten. Sit olis yks remonttihomma,nimittäin keittiön tapetointi. Se se onkin jännää puuhaa...kuinkahan meidän parisuhde sen kestää!? ;) Onhan mulla sitten luvassa siskon kanssa syömässä käyntiä,ulkoilua sekä pari hieronnasssa käyntiä...

Viikko sitten käytiin Hertta-koiran kanssa ultrassa, ja valitettavasti lääkäri totesi Hertan jääneen tyhjäksi... Ei tullut sitten vaavoja tähän taloon tänäkään keväänä. <3 Harmi...tyttökin niitä niin kovasti jo odotti... Uskoen kohtaloon,luulen että tälläkin asialla oli tarkoituksensa, ehkä siitä seuraa sitten jotain muuta parempaa... Toivossa ainakin on hyvä elää,sanoi lapamato!

Kevättä kohti mennään, katse eteenpäin,kohti tulevaa. Läpi vaikka harmaan kiven. Kaikkeni annan,paitsi periksi. Vaikka suomalaisella sisulla,prkl!