Viime päivityksestäni onkin vierähtänyt taas tovi. Kesä on ollut yhtä huisketta,joten kirjoittaminenkin on jäänyt unholaan. Nyt yritän olla aktiivisempi sen suhteen. Kesäloma meni melko nopeasti, vaikka toisaalta tuntui,kuin olisi ollut jo ainakin puoli vuotta pois - ehkä se kertoo siitä,että ei ainakaan tullut mietittyä työasioita, ja loma on ollut onnistunut. Olen nauttinut vaan "vapaudesta" (=pois työmaalta); kuunnellut kesää ja sen ääniä luonnossa, taivastellut upeita maisemia Kolilla, patikoinut, reissunnut perheen kanssa, ihmetellyt porakaivon poraamisen ihmettä, rempannut ja riehunut.

Lisäksi yksi elämäni ehkä mahtavimmista saavutuksista, itsensä voittamisen suhteen oli Luonteripyöräily 13.8.16. Minä tein sen! 42km polkupyörällä, rippilahjaksi saadulla pyörälläni! Olen niin ylpeä itsestäni, vaikkei ehkä suorituksena ollut huippuluokkaa. Aikani oli tuossa mittelössä 2:43:45. Tein sen sateessa ja vastatuulessa yksin.

Ennen lomaa minulle iski stressi tekemättömistä töistä ja loman loppumisesta (joo, olin hysteerinen eukko,joka murehtii loman loppumista ennen kuin se alkoikaan!) No, ne tekemättömät työt ratkesi sillä,ettei budjetti riittänyt niihin, koska kesän alussa autostamme katkesi kesken ajon jakohihna, ja tähän ihanuuteen upposi kaikenkaikkiaan mukavat 2150e. Ei ollut siis vaikea päättää,mihin rahat sijoitetaan tällä kertaa! :D Ehkä vielä jonain päivänä saan kesäkeittiön,pihasaunan ja katetut terassit... Köyhän on hyvä unelmoida.

Unelmasta puheenollen, lie kolmenkympinkriisin tulosta, haluaisin lähteä opiskelemaan sisustusalaa. Sisustussuunnittelija on ollut unelmani pikkutytöstä saakka, se on intohimoni, ja harrastus joka auttaa jaksamaan minua arjessa ja ajoittaisen harmin keskellä. Sitä alkaa miettimään tässä iässä,että haluanko oikeasti olla tehtaassa töissä koko loppuelämäni, nyt vielä ehtisi muuttaa elämänsä kurssia... Olisi upeaa tehdä työtä,jota rakastaa,jossa viihtyy ja johon lähtisi iloiten joka aamu. Tämän hetkinen ammattini ei sitä intohimoa valitettavasti tarjoa. Vaikkakin tarjoaa jokapäiväisen leipämme.

Laihdutusprojekti sujuu ihan hienosti, no pientä noususuhdannetta on loman aikana tapahtunut, +700g, mutta emme valmentajani kanssa pitäneet sitä pahana, tästä alkaa arki ja skarpataan taas syömisisssä. Olo on kuitenkin hyvä, ja ihmiset ympärillä ovat huomanneet jo muutoksen minussa. Se auttaa jaksamaan tässä. Ja nyt.

Remppaprojektina tällä kertaa on tyttären huone, josta tulee siis hänen leikkihuone. Seinät oli ennen tylsän,beige/kermanvärisen raitatapetin peitossa. Nyt tilalle tulee murrettua "mintuhtavan" vihreää, ja tehosteeksi pastellisävyinen kolmiotapetti Estan Everybody Bonjour -mallistosta. Kuvan laitan lopputuloksesta teille nähtäväksi kunhan rojekti tulee päätökseen...sormeni jo kovasti syyhyää, että pääsen sisustamaan leikkihuonetta rimsessallemme <3

Että tälläistä meidän arkeen tällä erää...

Hehkuvia syyspäiviä odotellen,

Anna