Ihanaa,perjantai. <3

Se menee kylläkin töissä iltavuoron merkeissä,mutta aina se vaan tuntuu hyvältä kun viikonloppu häämöttää. Ei suuria suunnitelmia edes, aion relata, vietämme isän 65-vuotissynttäreitä perheen kanssa, ja ulkoillaan viikonlopun aikana.

Olen aloittanut taas tsemppaamaan tosissani painonpudotus-urakassa, aloitin tiistaina vähähiilihydraattisen ruokavalion. Aion liikkua myös enemmän, nyt mulla on kova tahto päällä ja motivaattori. Jotta saataisiin uuden elämän alku. <3

Elän edelleen tunteiden vuoristoradalla, mutta olen päässyt nyt asioissa eteenpäin... Yhtenä päivänä sain kuulla kahdenkin sukulaisen saavan perheenlisäystä jälleen, ja romahdin täysin. Kyyneleet alkoivat virrata väkisinkin, tunsin haikeutta, ja todella suurta kateutta. Miksi he sikiäävät koko ajan, heillä on jo useita lapsia,miksen minä saa sitä toista? Ja he ovat sentään minua huomattavasti vanhempia,sekä myöskin huomattavasti ylipainoisia. Tiedän,ettei saisi olla katkera, mutta kyllä se silti sattui.  

Maanantaina kävin gynekologilla mieheni kanssa, sillä halusimme saada tietää syyn,miksei tärppää. Ultrassa lääkäri totesi että munasarjat vaikuttaa polykystisilta, PCO. Ovulaatiota ei myöskään ollut tapahtumassa,tai se on mennyt jo ohi, oli kp 14. Myös limakalvon paksuus oli 7,1 kun ihanteellinen olisi 8. Sain lähetteen verikokeisiin ja niiden jälkeen aloitetaan ehkä Clomifen tai vastaava lääkitys, joka ei ohenna limakalvoa.

Eilen meilä oli töissä inbody-kehonkoostumusmittaus, tulokset ei olleet huiput, mutta paino sentään oli pudonnut hieman. Viskeraalinen rasva tosin hieman noussut, mikä ei oo hyvä. Lihakset oli hyvät, mutta rasvan määrää pitäis saada alemmas. Ja painoa. Analyysin mukaan ihannepainoni oli 73kg,vaikka bmi:n mukaan se pitäisi olla vielä 10kg vähemmän...kunhan sais lihakset pysymään. Tästä innoittuneena ilmoittauduin kansalaisopiston kuntosali-ryhmään, ja aion alkaa liikkumaan enemmän. Nyt näytetään,mistä kana pissii!!! Alkutavoitteeni on -10kg, 20kg olisi jo mahtavaa, 30 kg unelma, mutta ne on vielä turhan pitkän matkan päässä...Kyllä vielä jonain päivänä.

Tää viikko on ollut ihmeellinen, pakkasta on ollut lähes joka yö, ja eräänä yönä loimusi mahtavat revontulet taivaalla. Talvi tekee tuloaan... ja sisäinen joulu-ihmisyyteni alkaa pikkuhiljaa herätä... RRRRakastan joulua.